Monivitamiinia minulleko?

Monivitamiinia minulleko?

Onko ruokavaliosi viljaton? Oletko raskaana? Asutko pohjoisella leveyspiirillä? Yritätkö pudottaa painoa? Tai olet kenties vegaani.

 

Voit hyötyä monivitamiinista. Vitamiinien vaikutus kehossamme on monipuolinen ja niillä on keskeinen tehtävä muun muassa aineenvaihdunnassa, kasvussa ja suoliston toiminnassa.

Matka vitamiinien maailmaan alkaa vuodesta 1747, kun tri Lind alkoi tekemään kokeita merimiehille, joiden tiedettiin kuolleen vuodessa tuhansittain keripukkiin. Häntä innoitti kertomus merimiehestä, joka jätettiin saarelle kuolemaan tartunnan estämiseksi. Hylätty mies söi sieltä̈ täältä̈ tuoretta ruohoa ja pureskeli sitä. Hänen liikuntakykynsä ja voimansa alkoivat pikkuhiljaa elpyä̈ ja merimies onnistui pääsemään ohi kulkevaan laivaan ja palaamaan kotiinsa Lontooseen. Lind ei tiennyt etsivänsä vitamiineja, mutta havainnot appelsiinin, sitruunan ja limen vaikutuksista keripukin ehkäisyssä olivat merkittävät. Keripukki ei enää kiusannut merimiehiä, opittiin, että sairaus ei aina johdu bakteereista tai tartunnasta, vaan puutteellisesta ruokavaliosta ja brittiläiset merimiehet saivat lempinimen “limeys”. Nykyään ymmärrämme, että kyseessä oli C-vitamiini eli askorbiinihappo, jonka ryhmä tiedemiehiä löysi 1900-luvun alkupuolella.

 

Nykyään ei niinkään esiinny keripukkia, mutta vitamiinien puutostilat voivat aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia aina muistin heikkenemisestä uniongelmiin. Olo on nuutunut ja energiatasot vähissä̈. Tarpeemme eri vitamiineille muodostuu osittain omista valinnoistamme ja osittain meistä riippumattomista tekijöistä. Kuten, saatamme valita vaalean “höttöleivän” kaupan hyllyltä täysjyvä tuotteen sijaan, mutta keliaakikko jää vaille täysjyväviljoista saatavia hivenaineita hänestä itsestään riippumattomista syistä.

 

Eri elämänvaiheissa stressitasot, raskas liikunta, raskaus, erikoisruokavaliot sekä painonpudotus kuluttavat enemmän vitamiinivarastojamme. Ravinteiden imeytymisessä saattaa olla hankaluuksia ja kehomme hyvinvointi on monen asian summa. Pelkästään jo se, olemmeko miehiä vai naisia, muuttaa hiukan tarvetta. Hedelmällisessä iässä oleva nainen saattaa hyötyä raudasta ja foolihaposta, kun taas miehelle mangaani ja magnesium ovat tärkeitä.

 

Ympäristö vaikuttaa myös vitamiinien saantiin. Hyvänä esimerkkinä sijaintimme tällä kauniilla maapallolla sijoittuu kohtaan, jossa talviaikaan valon määrä jää hyvin pieneksi. Todistetusti tarvitsemme erityisesti silloin D-vitamiinia ravintolisänä, koska auringosta saatu annos jää minimaaliseksi. Iän myötä myös D3-vitamiinin muodostus iholla vähenee. Maaperän köyhtyminen ja sitä kautta tapahtuva ruoasta saatava ravinteiden lasku on myös yksi meihin vaikuttava tekijä. Esimerkiksi ennen se määrä ravinteita, joka saatiin yhdestä tomaatista vaatiikin tänä päivänä useamman tomaatin. Suomen maaperästä on myös haastavampaa saada joitakin hivenaineita kuten seleeniä ja ruokavaliomme sisältää luonnostaan vähän jodia.

Kuinka valitsen parhaan tuotteen? Paras monivitamiini on sellainen, joka tarjoaa sinulle päivittäiset vitamiinin tarpeet kerralla ja helposti. Silloin eri valmisteista kerääntyvien vitamiinimäärien saantikaan ei pääse ylittymään. Vitamiinit jakautuvat kahteen ryhmään: rasvaliukoisiin kuten A-, D- ja E-vitamiiniin ja vesiliukoisiin kuten B- ja C-vitamiiniin. Rasvaliukoisiin vitamiineihin liittyy liikasaannin riski, koska ne kertyvät maksaan. Hyvä monivitamiini ei kuitenkaan sisällä̈ hurjia määriä̈ yli päivittäisen saantisuosituksen. Hyvänä̈ merkkinä̈ voi pitää̈ myös tuotteiden jäljitettävyyttä̈ ja asianmukaisia sertifikaatteja. Tuoteselosteiden kanssa kannattaa olla tarkkana, koska esimerkiksi useat vitamiiniporeet sisältävät makeutusaineita, jotka voivat olla esimerkiksi IBS-oireista kärsiville haasteellisia. On hyvä tarkistaa myös mahdolliset allergeenit, jos niitä on.

Talvi- ja kesäaika täällä pohjolassa aiheuttaa vaihtelua vitamiini ja hivenaine tarpeessamme. Talvella tarvitsemme enemmän D-vitamiinia ja sinkkiä̈ ja kesällä̈ taas enemmän vitamiineja, jotka suojaavat auringon haitallisilta vaikutuksilta. Esimerkiksi VitaFin tarjoaa vaihtoehdon, jossa on otettu huomioon tämä vaihtelu tarjoamalla kaksi eri kausivalmistetta, talvi ja kesä monivitamiinit.

Ei ole estettä ottaa monivitamiinia illalla, mutta B- ja C- vitamiini vaikuttavat useimmiten ihmisiin piristävästi. Siksi se voi olla parempi napata monivitamiini aamulla. Rasvaliukoiset vitamiinit, kuten D-vitamiini imeytyvät hieman paremmin ruoan kanssa otettuna, mutta ero ei ole kovinkaan merkittävä. Herkkävatsaisten kannattaa nauttia vitamiinivalmiste ruoan kanssa vatsaoireiden välttämiseksi. Suomalaisten aamupala kulttuurin harmiksi on mainittava, että kahvi ja tee heikentävät ravintoaineiden imeytymistä ja siksi ne olisivat parempi nauttia erikseen.

Lopuksi. Mitä opimme merimiehistä? Pääasiassa keho ei itse pysty muodostamaan vitamiineja, vaan ne voidaan nauttia lautaselta mitä erilaisimpien kasvi- ja eläinkunnan tuotteina. Terveelliset ja monipuoliset ateriat tankkaavat vitamiinivarastojamme, saa meidät hyvälle mielelle ja ylläpitävät terveyttämme. Emme voi vaikuttaa kaikkeen itsessämme tai ympäristössämme, mutta laadukas monivitamiini lisäravinteena on valinta, jonka voimme tehdä. Vitamiinit eivät ole ihmelääke, mutta ne auttavat meitä olemaan parempia versioita itsestämme sekä tukevat meitä osana terveempää ja jaksavampaa arkea.

 

Monivitamiinimme kesälle. Tutustu tästä!

Monivitamiinimme syksylle ja talvelle. Tutustu tästä!

 

Lähteet:

https://vitafin.fi/pages/usein-kysytyt-kysymykset https://www.yliopistonapteekki.fi/ideat-ja-vinkit/vitamiinien-abc https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01300 https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/rautaa-voi-joskus-saada-liikaa/ https://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/101977046?q=tri+lind&p=par