On prebiottia, probioottia ja maitohappobakteereita. Mitä eroa niillä on?
Kannattaako niistä olla kiinnostunut ja tarvitsenko minä niitä? Kyllä, bakteerikanta koskettaa meistä ihan jokaista ikään katsomatta. Meissä on noin 1,5 kg mikrobeja suurin osa niistä on bakteereja, jotka sijaitsevat suolistossamme. Erilaisia bakteerilajeja voi suolistosta löytyä eri arvioiden mukaan jopa 2000. Bakteerien monimuotoisuus onkin yhdistetty parempaan terveyteen ja se voi suojata ihmistä monilta sairauksilta. Yksilöllinen bakteerikantamme alkaa kehittyä nykytieteen mukaan jo kohdussa ja luonnollinen syntymä on tapa siirtää vastustuskyky äidiltä lapselle lahjana eteenpäin.
Entä, jos en saanutkaan riittävää bakteerikantaa “äidinmaidossa”? Ei hätää. Ihmisen mikrobisto muuttuu joka tapauksessa eri elämänvaiheissa ympäristön, elintapojen ja ruokavalion vaikutuksesta. Arvokasta bakteeristoa uhkaavat myös monet tekijät varsinkin nykyisillä elämäntavoillamme, kuten huono ruokavalio, antibiootit, ympäristömyrkyt ja stressi. Voimme siis paljolti itse vaikuttaa omaan hyvinvointiimme. Hyvinvoivassa suolistossa hyvät, neutraalit ja haitalliset bakteerit ovat tasapainossa. Terveyttään voi tukea mm. suosimalla runsaasti ja monipuolisesti erilaisia kasviksia sisältävää ruokavaliota ja sisällyttämällä siihen hapatettuja tuotteita kuten: hapatettua kaalia tai hapanmaitotuotteita, jotka ovat hyvien bakteerien lähteitä.

Mutta mitkä ihmeen maitohappobakteerit? Lyhyesti kerrottuna maitohappobakteerit ovat yleisiä suolistossa esiintyviä bakteereita ja osa ihmisen suoliston normaalia bakteeriflooraa. Hyvät bakteerit taistelevat huonoja bakteereja vastaan estämällä niitä kiinnittymästä suolistoon ja toimimalla näin meidän parhaaksemme. Se on siis iso osa meidän puolustusjärjestelmäämme eli immuniteettia. Vahvalla immuniteetti auttaa ehkäisemään tulehduksia.
Jos suoliston tasapaino häiriintyy, vatsa voi reagoida. Monille tuttuja oireita ovat turvotus, ripuli, ummetus tai ilmavaivat. Bakteerit auttavat suolistossa ruoan pilkkoutumisessa, imeytymisessä, haitallisten myrkkyjen hajottamisessa ja vitamiinien tuotannossa. Viime aikoina on paljon tutkittu suoliston merkitystä myös aivojen toiminnassa välittäjäaineiden muodostuksessa. “Hyvä ruoka, parempi mieli”, voi olla siis lähempänä totuutta kuin arvasimmekaan. Nykytutkimusten mukaan suoliston toiminnan parantaminen voi vähentää myös taipumusta astmaan, allergiaan ja diabetekseen sekä vaikuttaa positiivisesti painonhallintaan ja suun terveyteen. Suun ja hampaiden terveys kytkeytyy myös sydämen terveyteen.
Probiootti tarkoittaa mikrobia, jolla on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Mikrobit eli pieneliöt ovat bakteerien lisäksi viruksia ja mikroskooppisen pieniä sieniä kuten hiivoja. Useat probiootit ovat maitohappobakteereja. Sen sijaan maitohappobakteerikantaa voi kutsua probiootiksi vasta, kun sen terveyttä edistävä vaikutus on tieteellisesti todistettu. Eniten on tutkittu Lactobasillus- ja Bifidobacteriumkantoja sekä Saccharomyces boulardii -hiivaa. Prebiootit taas edistävät hyvien mikrobien kasvua tai aktiivisuutta suolistossa ja ne ovat tavallaan probioottien ruokaa. Suolistoaan voi siis hemmotella syömällä prebiootteja, jotka ovat yleensä hitaasti imeytyviä tai imeytymättömiä hiilihydraatteja, joita on luontaisesti runsaasti esimerkiksi parsassa ja sipulissa.

Kuulostaapa mahtavalta! Hyvät bakteerit toimivat tiiminä̈ hyödyksemme ja suoliston toiminta ja kunto vaikuttavat muihin elimiimme, joten suolistosta huolehtimine ja sen helliminen edistää terveyttämme. Ravinnosta saadut bakteerit eivät kuitenkaan säily suolistossamme kovin pitkään, joten niiden säännöllinen saanti on tärkeää. Kuten edellä tuli esille esimerkiksi stressin ja ympäristö̈ aiheuttavat kuormitusta keholle. Samoin antibiootit ovat myöskin haaste elimistölle, koska ne eivät osaa erotella hyviä ja haitallisia bakteereja. Siksi monet kärsivät antibioottikuurin jälkeen heikentyneestä̈ immuunipuolustuksesta tai tyypillisistä IBS-oireista.
Erilaisia lisäravinnevalmisteita on tarjolla vauvasta vaariin niin nesteenä, tippoina, jauheena, kapselina kuin purutablettinakin. Jokaisen ihmisen elimistö on yksilöllinen ja mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi kaikille. Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivän on hyvä tarkastaa, ettei maitohappobakteeri sisällä makeutusaineita tai inuliinia. Inuliini on prebiootti, joka suosii maitohappobakteerien kasvua, mutta on osa FODMAP-hiilihydraattiryhmistä ja tästä syystä sitä ei suositella IBS-oireista kärsiville. Osa saa kuitenkin hyötyä maitohappobakteereista, kunhan valitset tuotteen, joka ei sisällä sinulle sopimattomia yhdisteitä. Maitohappobakteereista ei ole todettu olevan haittaa perusterveelle ihmiselle. Vakavista immuunipuutostiloista kärsivien kannattaa kuitenkin keskustella ensin lääkärin kanssa maitohappobakteerien käytöstä.
Joskus bakteerikanta suolistossa voi olla häiriintynyt liikakasvuksi tai haitallisia bakteereja pesiytyy limakalvoille enemmän kuin olisi hyödyllistä. Silloin puhutaan dyspioosista esimerkiksi SIBO:sta, ohutsuolen bakteerien liikakasvusta. Maitohappobakteeri voi aiheuttaa SIBO:sta kärsiville turvotusta, pahoinvointia ja ilmavaivoja. Tällaisessa tilanteessa kannattaa pyrkiä hoitamaan suolisto ensin tasapainoisempaan suuntaan ja ottaa maitohappobakteerit tueksi vähän myöhemmin.
Kuinka valita tuoteviidakosta paras maitohappobakteeri? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, koska suolistomikrobisto on yksilöllinen. Näyttää kuitenkin siltä, että mitä laajempi bakteerien kirjo on sitä terveempinä pysymme. Siksi kannattaa valita tuote, jossa on useita eri bakteerikantoja. Koska maitohappobakteerit ovat eläviä̈, ei elimistömme osaa erotella niitä̈ haitallisista vaan mahahapot pyrkivät tappamaan ne ennen kuin pääsevät suolistoon. Siksi on hyvä valita valmiste, jossa on eläviä bakteereja riittävästi. Joissakin valmisteissa on myös vatsahapoilta suojaava päällyste, jotta bakteerit säilyvät elossa suolistoon saakka. Tämän takaamiseksi monet valmistajat kehoittavat ottamaan maitohappobakteerin tyhjään vatsaan, jolloin hyvät bakteerit pääsevät mahdollisimman nopeasti suolistoon. Antibioottikuurin aikana kannattaa huomioida, ettei maitohappobakteereja suositella ottamaan samanaikaisesti antibiootin kanssa, koska antibiootit tuhoavat niitä. Suurimman hyödyn saakin, kun ottaa maitohappobakteereita antibioottikuurin jälkeen. Perusterve ihminen voi muuten ottaa maitohappobakteereja joko päivittäin tai kuuriluonteisesti.

Oletko lähdössä matkalle? Ulkomailla on erilainen bakteerikanta kuin mihin oma elimistömme on tottunut. Mitä heikompi suoliston bakteeristo on jo valmiiksi, sitä helpommin sairastutaan esimerkiksi turistiripuliin. Probiooteilla voi ennaltaehkäisevästi vahvistaa suolistoa lomamatkalle ja sitä kautta koko immuniteettiä.
Hyvinvoiva suolisto on terveyden perusta. Kuunnellaan kehoa ja tehdään hyviä valintoja arjessa. Tuetaan bakteerikantaamme, niin voidaan välttyä monilta harmeilta, kuten turistiripulilta, turvotukselta ja ilmavaivoilta.
Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01286/probiootit?q=maitohappobakteeri https://www.yliopistonapteekki.fi/ideat-ja-vinkit/maitohappobakteerin-valinta http://terveyskirjat.fi/suoliston-bakteerikanta-yleista/ https://www.puhti.fi/tietopaketit/suolistobakteerit/ https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterveydesta/suu-ja-yleisterveys/sydansairaudet-ja-suu